Lasten uimakoulu

Lasten uimakoulu etenee Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton käsikirjan mukaisesti. Lapset ovat oppijoina täysin yksilöllisiä ja tämän mukaan opetuskin etenee. Mikäli oppijalla on havaittavissa erityistä arkuutta veteen menon suhteen, suositus on että altaalla käydään yhdessä vanhemman kanssa tutustumassa ennen ensimmäistä uimakertaa. Alkuun harjoittelemme veteen totuttelua kävelemällä ja liikkumalla vedessä, sitten kastaudumme (painamme pään kokonaan pinnnan alle ja puhallamme ilmaa veden alla). Tästä siirrymme pidättämään hengitystä ja pitämään silmiä auki veden alla. Tärkeää on, että hengitystä pystytään pidättämään rennosti ilman pinnistämistä. Tämä on se osa opetuksesta, joka usein vie eniten aikaa ja johon on syytä paneutua huolellisesti. Tällä tavalla pyrimme saavuttamaan ns. vesirohkeuden. Tällä tarkoitetaan sitä, että oppilas pystyy pitämään päätään veden alla ja pidättämään hengitystä ilman minkäänlaista pelkoa. Tämä on erittäin olennaista ajatellen kaikkia varsinaisia uimatyylejä myöhemässä vaiheessa. Kun vesirohkeus on saavutettu, siirrymme kelluntaan ja sitten liuntaan. Tämän jälkeen aloitamme ensimmäiset uintiharjoitukset koirauintityylillä. Pyrkimyksenä on saavuttaa alkeisuimataito. Lasten uimakoulu on tarkoitettu 5 vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Alkeisopetuksen eri vaiheet

Veteen totuttautuminen ja kastautuminen

Opetus etenee täysin oppijan omassa tahdissa, seisomme ja kävelemme vedessä, menemme kyykkyyn, painaudumme pikkuhiljaa pinnan alle ja olemme siellä hetki hengitystä pidättäen silmät auki puhaltaen keuhkot tyhjiksi pinnan alla. Toistamme näitä harjoitteita kunnes ns. vesirohkeus on saavutettu, eli että pinnan alta ei ole kiirettä nousta ylös ja hengitystä pystytään pidättämään yhtä kaun kuin kuivalla. Tämän jälkeen siirrymme kelluntaan.

Vatsallaan kellunta

Vatsallaan kellunnassa pyrimme löytämään absoluuttisen rentouden ja mukautumaan ajatukseen, että pää on aina syvemmällä pinnan alla, jalat ylempänä. Tämä pätee kaikkiin varsinaisiin uimatyyleihin. On osattava kellua, ennen kuin voi lähteä uimaan. On tärkeä osata kellua hyvin – tällä lailla voit levätä uidessasi pidempää matkaa mahdollisesti kaempana rannasta.

Selällään kellunta

Selällään kellunta mahdolllistaa jatkuvan hengittämisen kellunnan aikana ja se on näin ollen tehokas vaihtoehto lihasten lepuuttamiselle uinnin aikana. Pää pyritään painamaan mahdollisimman taakse niin, että vain suu ja silmät ovat pinnalla. Samalla lantio oikaistaan täysin auki. Näin opimme samalla virtaviivaisen asennon ajatellen selkäkroolia ja englantilaista selkäuintia eli ns. pyykkimuijaa. Selällään kellunta on siksi tehokas kelluntatyyli, että sen aikana voi luonnollisesti hengittää ja näin levätä uitaessa pidempiä matkoja, vaikkapa avovesiunnissa järvenselällä tai ulkona merellä. On tärkeä hallita kellunta hyvin, koska näin voit ehkäistä paniikin, joka saattaa syntyä kaukana rannasta voimien mahdollisesti loppuessa. Selällään kelluntaa harjoitellaan ennen siirtymistä alkeisselkäuintiin.

Liu’unta

Liu’unta on uimisen ensiaskel. Tässä aletaan havaitsemaan asennon vaikutusta veden vastukseen. Vatsallaan liussa pää laitetaan rennosti kokonaan käsien väliin, leuka rintaan, kädet suoriksi eteen. Altaan reunasta ponnistetaan vauhtia liukuun. Alussa voi apuna käyttää lautaa. Selin liu’ssa ponnistetaan kädet kyljissä, katse kohti kattoa,  seinästä vauhtia pinnan suuntaiseen liukuun.

Koirauinti kasvot vedessä

Koirauinti on ensimmäinen uintityyli, jolla voi uida ilman apuvälineitä. Tällä uimatyylillä oppija voi todeta itselleen osaavansa uida. Perinteisessä koirauinissa päätä on pidetty aina pystyssä, jolloin on vältytty saamasta vettä nenään ja toisaalta näkyvyys eteenpäin on hyvä. Tyyli on kuitenkin aika kankea, pään kannatteluun kuluu paljon energiaa ja jalat tuppaavat uppoamaan herkästi. On parempi, jos tätä tyyliä pystyy uimaan kasvot vedessä, jolloin niska pysyy rentona, asento virtaviivaisena ja koko vartalo paremmin pinnan suuntaisena. Pää nostetaan siis ylös vain hengityksen ajaksi. Käsien voima on helpompi suunnata suoraan taaksepäin, jolloin saadaan optimaalista työntöä.

Koirakrooli

Vielä yllämainittuja parempi tekniikka on koirakrooli, joka on muuten samanlainen, mutta jossa hengitys tapahtuu sivulta kuten oikeassa krooliuinnissa. Tärkeää myös tässä tyylissä on, että pää on rentona, katse kohti pohjaa.

Opetuspaikat

Espoonlahden uimahalli

Mäkelänrinteen uimahalli